Kompostoinnin hyötyjä, eri menetelmiä ja lainsäädäntöä
Blogissani olen nyt keskittynyt bokashista kertomiseen, mutta kompostointia voi tehdä monella muullakin tavoin. Viime postauksessa kävin läpi myös matokompostia. Kaikenlaisesta kompostoinnista on valtavasti hyötyä! Pahoittelen jo etukäteen tämän postauksen pituutta, tuli hurjasti kaikkea asiaa mieleen ja vielä enemmänkin olisin voinut kirjoittaa, ääk! 😄
Kävin muutama viikko sitten Espoon työväenopiston verkkokurssin kompostoinnista, ja se oli kyllä todella opettavainen. Opettaja toimi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ympäristöasiantuntija Hanniina Manner. Opin kompostoinnin määräyksistä, biojätteen ja puutarhajätteen kompostoimisesta, kompostoinnin mahdollisista ongelmista, kompostin käytöstä ja hieman myös käymäläjätteen kompostoinnista ja matokompostista.
 |
| Komposteja on monenlaisia. https://puutarha49.fi/kompostori-7-erilaista/ |
Mitä on kompostointi?
Erilaisia kompostimenetelmiä
Kompostori / lämpökompostori on aika perinteinen kompostointimenetelmä, jota on monilla ollut käytössä jo kymmeniä vuosia. Lämpökompostori tarkoittaa vain siis sitä, että kompostori on lämpösuojattu, jolloin se toimii nopeammin ja myös kylmemmällä säällä. Lämpökompostoriin voi laittaa lisäksi lämpökierukan auttamaan kompostointia talvella. Kompostori on oikein hyvä keino biojätteiden kompostointiin. Puutarhajätettä tulee isoilla tonteilla paljon, joten siihen voi olla hyvä kehittää omat menetelmänsä.
Kompostorit ovat yleensä jyrsijäsuojattuja, niissä on kansi ja pohja tai pohjaverkko ja ei yli 7 mm rakoja. Hiirihän pääsee puikahtamaan todella pienestä raosta. Kompostoreita on tosiaan sekä umpinaisia, jolloin niissä tapahtuu kolmivaiheista lämpöprosessia, että pohjasta tyhjennettäviä versioita. Kompostoreita on eri kokoisia, ja yleensä noin 200 litran lämpökompostori sopii nelihenkisen perheen talousjätteille.
Alla kuvassa on pari lämpökompostoria Kääntöpöydästä Pasilassa. Tuo Biolanin pikakompostori on nopea ja siitä saa valmista kompostimultaa jo 6-7 viikossa. Pidettiin Kääntöpöydällä 4.5. työpaja bokashista ja matokompostista. Työpajan tallenteen voi katsoa Dodon Youtubesta täältä!
Kompostikehikkossa voi kompostoida oikeastaan vain puutarhajätteitä. Puutarhasta löytyy kaikenlaista hyvää kompostoitavaa: lehtiä, kasvien osia, muuta haravointijätettä, ruohosilppua, kukkamultaa... Vihreät kasvijätteet ovat typpipitoisia, ruskea jäte taas hiilipitoisempaa. Molempia kannattaa olla kompostissa tasapainottamassa.
Kehikoita saa valmiina tai niitä voi tehdä laudoista, lavoista, verkoista tai muista materiaaleista. Tässä voi hyvin käyttää kierrätettyä ja ilmaista materiaalia. Kehikon päälle voi laittaa kannen tai pressun kosteuden säilyttämiseksi, mutta monesti näkee kehikkoja ilman suojaa. Puutarhajätteen kanssa suojaaminen ei ole myöskään niin tarkkaa, joten vähän lahonnutkin lauta käy ja siinähän voikin pitää samalla lahopuutarhaa hyönteisille! Alla kuva vuoden vanhasta puutarhakompostikehikosta, jossa on päällä kurpitsaa kasvamassa. Kuva https://www.kotipuutarha.fi/puutarhanhoito/kompostointi/
Avokomposti, toisilta nimiltään auma- tai kasakomposti, on kompostikasa, jossa ei ole kehikkoa. Kompostin koko voi olla pienempikin, mutta usein näkee pitkiä harjumaisia kasoja. Auman leveys on yleensä 1,5-3 metriä ja korkeus 1,2-2 metriä. Aumassa kompostointi toimii kompostoria tai kehikkoa hitaammin, mutta avokomposti on hyvällä suurelle määrälle puutarhajätettä. Syksyn lehdet on helppo kasata sinne.
Aumaan laitetaan pohjalle jotakin seosainetta ja kuiviketta, kuten heinää, haketta tai kuiviketurvetta noin 10-20 senttiä. Auma kerrostetaan kuohkeasti ja väliin tulee jätteitä, lisäksi voi laittaa lantaa tai muuta ravinnetta. Multaakin tai vanhaa kompostia voi lisätä hieman väleihin tuomaan kosteutta. Kasasta kannattaa tehdä suhteellisen korkea kumpu, jotta prosessi toimii ja kumpu myös valuttaa sadevedet hyvin. Pinnalle tulee noin kymmenen senttiä multaa tai turvetta ja lopuksi päälle voi laittaa olkea tai heinää, joka auttaa katteena pitämään lämmön kompostissa sisällä ja vähentää kosteuden haihtumista.
Auma alkaa kypsymään ja palamaan, ja vähän myöhemmin se kannattaa peittää vedenpitävällä peitteellä, esimerkiksi pressulla. On kuitenkin hyvä, että komposti pystyy saamaan happea reunamilta. Peittäminen auttaa kompostia palamaan takaisesti ja auttaa pitämään kosteutta. Kompostia todennäköisesti pitää kastella säännöllisesti, erityisesti kuumina kesäpäivinä. Kasakomposti valmistuu yleensä 1-3 vuodessa.
Tutustuin hieman aumakompostiin Vihreän oksan werstaalla Kumpulassa. Tässä siitä alla kuva, auma sijaitsi kasvimaan laidalla suojassa.
Matokompostista kerroinkin viime postauksessa, mutta siinä siis kompostoidaan sisätiloissa tunkiolierojen tai kompostilierojen avulla bio- ja puutarhajätettä ravinteikkaaksi mullaksi. Matokomposti on helppo metodi muuttaa kodin biojätettä mullaksi, ja se on myös hyvää aktiviteettia lapsiperheille.
Bokashista muuten vielä sen verran, että sen hiilijalanjälki on paljon vähemmän kuin lämpökompostoinnin! Bokashissa tulee vain 25 kiloa CO2e tonnilta, kun taas lämpökompostilla se on 669 kiloa. CO2e tarkoittaa siis hiilidioksidiekvivalenttia, joka suureena kuvaa ihmisen tuottamaa kasvihuonekaasupäästöjen yhteen laskettua ilmastovaikutusta. Mistä tämä valtava ero tulee? Perinteisessä kompostissa ilmaan vapautuu ravinteita, ja myös esimerkiksi ammoniakkia, jos komposti on kovin typpipitoinen. Myös hiilidioksidia tulee ilmaan mikrobien toiminnan seurauksena. Bokashissa taas ravinteet jäävät massaan fermentoitumisen takia. En osaa tästä oikein tarkemmin selittää, tarvitsisi jonkun enemmän asiaa opiskelleen apua, mutta you get the point. Tästäkin syystä olen alkanut pitämään bokashista oikein toden teolla.
Tässä alla vielä kuva bokashin multatehtaasta, joka tehtiin myös työpajassa viime tiistaina. Valmis bokashi tosiaan sekoitetaan vanhaan multaan, mukana voi olla myös kuivuneita lehtiä ja kasvin osia hyvänä seosaineena. En tiedä, jäikö tämä bokashi kasvihuoneelle, mutta jos se laitetaan ulos niin on hyvä suojata se eläimiltä.
Kompostoinnin lainsäädäntöä, määräyksiä ja suosituksia
Kompostointiin liittyy myös tiettyjä toimintaohjeita, määräyksiä ja lakeja. Finlexistä löysin terveyssuojeluasetuksen (16.12.1994/1280), jonka 4.lukun 13§ käsittelee kompostointia: "Talous- ja käymäläjätteiden kompostointi tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu hajua tai maaperän tai talousveden likaantumisen vuoksi terveyshaittaa. Komposti on tehtävä ja sijoitettava siten, että eläinten pääsy kompostiin estyy."
Biojätettä/talousjätettä kompostoidessa säiliön pitää olla eläimiltä, erityisesti jyrsijöiltä suojattu. Säiliössä pitää olla pohja ja sen pitää olla suljettu. Hapen pitää kuitenkin kulkea, jotta maatuminen onnistuu. Verkkoa voi käyttää estämään jyrsijöiden tai lintujen pääsyä kompostiin. Talousjätekompostin ulkonäöllä ei oikeastaan ole väliä, mutta sen pitää olla hyvin hoidettu ja siisti. Ilmanvaihdon pitää pelata, jotta komposti ei aiheuta hajuhaittoja ja ala mätänemään. Kompostista voi tulla jonkin verran nestettä, joten suotovesien keräyksestä on huolehdittava esimerkiksi laittamalla kuiviketta kompostiin tai keräämällä vesi, jotta se ei aiheuta maaperässä pilaantumista. On hyvä tarkistaa, onko kompostin alla oleva maa pohjavesialuetta, sen kanssa on oltava erityisen tarkkana. Kompostissa pitää myös olla tyhjentämistä varten luukku tai irrotettava seinä.
HSY:n kompostointioppaassa kerrotaan biojätteen keräyksestä: "Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräyksissä velvoitetaan lajittelemaan biojäte hyötykäyttöön asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään kymmenen huoneistoa sekä muilla kuin asuinkiinteistöillä, jos sitä syntyy yli 50 kg viikossa. Vuodesta 2021 alkaen biojäte tulee lajitella erikseen vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöillä sekä muilla kuin asuinkiinteistöillä, jos sitä syntyy yli 25 kg viikossa. Tämä tarkoittaa joko osallistumista HSY:n järjestämään erilliskeräykseen tai kiinteistökohtaista kompostointia. Kiinteistöllä voi kompostoida puutarhajätettä, elintarvikejätettä ja käymäläjätettä."
Pääkaupunkiseudulla on kompostointiin liittyviä jätehuoltomääräyksiä. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Yleisesti saa kompostoida elintarvike- ja puutarhajätettä ja myös käymäläjätettä, johon tarvitaan suljettu ja ilmastoitu kompostoiva käymälä tai käymälälaitteen, joka estää nesteiden valumisen maaperään. Talousjätekompostori pitää tosiaan olla hyvin suojattu, puutarhajätettä voi kompostoida myös avokompostissa tai kehikossa. Kompostorin koko ja kapasiteetti pitää suhteuttaa talousjätteen määrään, liian paljon jätettä ei voi laittaa pieneen kompostiin. Mieluummin kannattaakin hommata iso kompostori, jossa multaantuminen tapahtuu helpommin.
Kompostointi on vapaaehtoista, mutta siitä on ilmoitettava HSY:lle, jos "kompostointiin osallistuvia huoneistoja on viisi tai enemmän, kompostoit käymäläjätettä, tai haet sekajäteastian tyhjennysvälin pidentämistä (kahdeksaan viikkoon)". Pidentäessä tyhjennysväliä on perusteltava, miten käsittelee biojätteen.
Kompostin paikkaa omalla pihalla kannattaa miettiä. Se kannattaa sijoittaa paikkaan, johon pääsee helposti ympäri vuoden. Paikan kannattaa olla ainakin vähän varjossa, koska auringonpaisteessa komposti kuivuu ja kuumenee. Vaikka hyvä komposti on ilmava ja hajuton, myös naapureita kannattaa ajatella ja sijoittaa komposti ainakin viiden metrin päähän naapureista. Itse juuri pähkäilen kompostin paikkaa pienehköllä pihallani. Onneksi bokashin ansiosta multatehtaan ei pitäisi juuri haista, mutta en silti laita sitä naapurin tontin viereen. Tällaisista asioista on hyvä myös keskustella naapurien kanssa avoimesti. Tärkeintä kompostin sijoituksessa on tosiaan se, että se on paikalla, jossa se ei aiheuta haittaa.
Kompostiin voi laittaa paljon kaikenlaista puutarhajätettä, mutta vieraslajeja sinne ei saisi laittaa. Niiden tuhoutumisesta ei voi olla koskaan varma, koska esimerkiksi jättiputket ja komealupiinit ovat sitkeitä, samoin kurtturuusu tuntuu nousevan kuolleistakin. Myös monivuotiset rikkakasvit kannattaa ainakin kuivattaa ennen kompostiin laittamista, vaikka kompostin kuumuudessa monet siemenet hajoavatkin.
Avokompostia ei muuten saa perustaa ihan kaikkialle, siitä kannattaa ottaa selvää kunnan jätemääräyksistä.
 |
| https://www.sttinfo.fi/data/images/00346/81121d33-c07a-457f-bb39-b04a1dc03eef.jpg/social |
Kompostoinnin hyödyt
Kompostoinnista on paljon hyötyä niin ympäristölle kuin ihmisillekin. Tuntuu, että aloitin kompostoinnin aivan liian myöhään, mutta onneksi kuitenkin aloitin ja kannustan ihmisiä myös aloittamaan kompostin ihmeellistä maailmaa. Kompostointi on helppoa ja hyödyllistä. Kompostin ympäristövaikutukset ovat erittäin positiiviset ja merkittävät, ja hyödyt vain kasvavat sitä mukaa, mitä useampi ihminen ja yhteisö kompostoi.
Kompostointi auttaa ensinnäkin niin suuressa asiassa kuin maailman parantamisessa. Kompostin avulla luodaan elintärkeää humusta eli eloperäistä ainesta, joka auttaa parantamaan maata ja kasveja kasvamaan. Kompostimullalla on valtavasti hyötyä maaperälle:
- Se aktivoi maaperän pieneliötoimintaa ja tuo maahan monipuolista eloperäistä ainesta sekä hiiltä
- Parantaa maan ilmavuutta, kykyä sitoa ravinteita ja pidättää vettä
- Vähentää myrkyllisten aineiden ja happamuuden haittoja
- Vähentää kasvitautien ja tuholaisten esiintymistä
- Parantaa kasvien vastustuskykyä
- Edistää kasvien juurten syvyyskasvua
- Luovuttaa hajotessaan ravinteita hitaasti ja on siten pitkäaikainen lannoite
- Soveltuu hyvin pitkäkestoiseen maanparannukseen
Kompostointi voi olla osa puutarhanhoitoa, ja siten vaikuttaa positiivisesti ihmiseen. Puutarhanhoidolla on todettu olevan paljon hyvinvointia lisääviä vaikutuksia hyötyliikunnasta ja mielenrauhasta ihan kuntoutumiseen asti. Kompostointi puutarhanhoidossa lisää maanläheisyyttä: yhä useammalle tekisi hyvää laittaa sormet välillä multaan. Mullan mikrobit ovat myös tutkitusti lapsien terveydelle hyödyllisiä.
Kompostoinnin avulla saadaan ilmaista, ravinteikasta ja ekologista multaa käyttöön kasveille ja maanparannukseen. Kiinteistöt voivat myös hyötyä kompostista taloudellisesti: kompostoimalla biojätteet voidaan pyytää sekajäteastian tyhjennysväliä kahdeksaan viikkoon asti tai biojäteastia voidaan poistaa. Ympäristönkuormitus vähenee myös, kun sekajätettä haetaan harvemmin ja biojätteitä ei tarvitse erikseen tulla hakemaan. Kompostia voi tehdä yksin, tai siihen voi ottaa mukaan oman perheen, naapureita tai ystäviä. Yhdessä tekeminen ja oppiminen on mukavaa ja luo yhteisöllisyyttä. HSY tarjoaa maksutonta kompostointineuvontaa taloyhtiöille, omakotitaloasujille ja muille vähintään kymmenen hengen yhdistyksille ja ryhmille pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.
Hävikkiruoka menee kompostin kautta kiertoon tehokkaasti. Tiesitkö, että suomalainen heittää keskimäärin 60 kiloa ruokaa roskiin vuodessa? Biojäte on myös kolmasosa kotitalouksien sekajätteestä. Biojäte aiheuttaa sekajätteessä hajua ja hajotessaan sekajätteessä metaanipäästöjä, joten on todella tärkeää kierrättää biojäte. Hyvä keino siihen on viedä biojäte kunnalliseen biojätteen keräykseen kuten HSY:n biojäteastioihin, mutta kompostointi on oikeastaan jopa tehokkaampi ja taloudellisempi keino jätteen käsittelylle.
Minusta on ennen kaikkea ihanaa ajatella, että kompostoinnin avulla toteutan elämän luonnollista kiertokulkua. Ruoasta tulee biojätettä, joka menee kompostiin, siellä se maatuu ja siitä tulee kasveille ruokaa, ja kasveista taas tulee minulle ruokaa. Ala sinäkin kompostoimaan! 💚
 |
| https://www.nelsongarden.fi/fin/eur/i/kylmakomposti_5120 |
Lähteet:
Kompostin perustaminen ja hoito, Espoon työväenopiston verkkokurssi (muistiinpanot)
https://pihallaauringontahtiin.com/bokashi-ohjeet/
https://www.openco2.net/fi/taustaa
https://www.puhas.fi/media/liitetiedostot/yhteiset/kompostointi/kompostointiopas_a5_web.pdf
Kommentit
Lähetä kommentti